Joulua!

No joo, huomennahan toi aatto taitaa virallisesti vasta olla, mut lähinnä nyt sen takia päivittelin, kun oon tän blogin osoitetta yrittänyt tuoda julki muuallakin kun Blogilistalla. Eli tervetuloa vaan, kuka tänne ikinä eksyykin lukaisemaan. Päivälaskurissa ei enää kovin isot numerot pyöri ja ittelläkin alkaa pientä matkajännitystä jo puskemaan. Nyt kun kaikki tarpeellinen ja tarpeeton on hoidettu matkan suhteen, niin ei ole jäljellä muuta kun tää tuskainen odotus. Mutta, meissi lähtee laittamaan kinkkua uuniin ja Whamin Last Christmasin soimaan. Mukavaa joulua!

Majoitusta kehiin

Eliminoidaksemme mahdollisen v*tutuskäyrän nousun Bangkokiin saavuttaessa varasimme etukäteen majoituksen ensimmäiselle kolmelle yölle. Soitto Kilroylle varmisti myös sen, että näin lyhyellä varoitusajalla ei mitään tsäänssiä enää saada budjettihintaista luukkua halutuille päiville. Ajankohtamme matkustaa kuitenkin on se vilkkain sesonkiaika Thaimaassa. Kun Khao Sanin sekoilun ytimeen ei myöskään innosta mennä 10 tunnin lennon jälkeen palloilemaan, niin päädyttiin virkailijattaren ehdottamaan Royal Hotel Bangkokiin, joka sijaitsee vanhassa kaupungissa, muutaman minuutin päässä "Kaaostieltä".

Hinnaksi tuli 18 euroa yöltä per naama, joka on Kaakkois-Aasiassa hieman tyyris, mutta kuitenkin härmäläisen näkökulmasta varsin vähän. Ja onhan se mukava päästä lennon jälkeen kunnon suihkuun ja petiin parantelemaan mahdollista jetlagia. Pihistellään sitten myöhemmin tien päällä:)

Rinkka

Mitäpä olisi backpacker-reissu ilman sitä tärkeintä, eli rinkkaa. Ajatuksissa oli ajoittaa kantolaitteen osto vasta joulun jälkeisiin alennuksiin, mutta polte oli liian kova ja annoin periksi. Paikallisesta urheiluliikkeestä bongattuani Haltin Vertical 6:n suht hyvällä tarjouksella varustettuna en voinut vastustaa, vaan tänä aamuna kävin hakemassa repun pois. Hintaa tuli 149 euroa, joka mielestäni oli hyvä diili, koska muissa alueen kaupoissa samaa rinkkaa myytiin 200-250 euron paikkeilla. Tietenkään en ostanut sikaa säkissä, vaan tyyppäilin eri vaihtoehtoja mm. McKinleylta ja Haglöfsiltä. Kaikki tuntuivat tukevilta ja mukavilta, mutta lopulta hinnan puolesta päädyin Vertical kuutoseen. Tilavuutta on 55 l, jonka pitäisi riittää meidän kuukauden biitsireissulle. Rinkan speksejä voi tiirailla täältä ja tossa vielä pari kuvaa:


Huomaa nohevat heijastimet salaman korostamana. Safety first!:D

Reissu kennolle

Noniin. Vanhan, näytön ongelmista (lue: halkeamisesta) kärsineen digikameran tilalle löytyi vihdoin tänään uusi tulokas. Malli on Canonin Powershot A550 ja hintaahan kyseiselle lootalle tuli muistikortteineen about 130 €. Eiköhän tuolla nyt kelpaa yhdet Thaimaan reissut räpsiä.


Huomenna sitten rinkkaa poistamaan!

My work here is done.

Aika tarkalleen kuuden ja puolen kuukauden erinäisillä työmailla hikoilun, sateessa kärvistelyn ja viimassa hytisemisen jälkeen heräsin tänään 6.30 ajaakseni Lappeenrantalaisen vihertyöfirman hallille, viimeistä kertaa tänä vuonna.

Vaikka tapana ei ole valittaa tai edes pahemmin v*ttuuntua lähes missään palkallisessa työssä, on myönnettävä, että viimeiset viikot loskassa ja kylmässä rehkiessä ajatus töiden loppumisesta on tuntunut varsin viehkeältä. Mielikuva auringonlaskun tsekkailusta Siiaminlahden rannalla, riippumatossa chillaillen ja olutta siemaillen on usein ollut ainoa tekijä, joka on saanut perseen ylös sängystä kurjimpinakin aamuina.

Mutta nyt se kaikki on takana. Viimeiset kivet on isketty maahan, duunivaatteet palautettu, risaiset turvakengät vipattu kaapin nurkkaan ja maanantaina odottaa matka Työvoimatoimistoon anomaan liiton päivärahoja. Näin puolitoista kuukautta ennen reissua en näe enää tarpeelliseksi aloittaa uutta työsuhdetta. Ennemminkin keskityn nyt lähtöä edeltävänä aikana matkan suunnitteluun, vielä auki olevien asioiden kuittaamiseen ja ennen kaikkea - lomaan. Sellaista minulla ei vähään aikaan ole ollutkaan.

Valtiolle takaisin

Viikonloppuna käväisin Pohjois-Karjalassa moikkaamassa tulevaa matkakamua ja tietysti tutustumassa paikalliseen yöelämään. Paluumatkalla reissu kääntyikin odotettua kalliimmaksi, kun sunnuntai-iltana vt 6:sta takaisinpäin körötellessäni kohtasin sinivalkoisen Volkkaripakun, seuraten pysäytyksellä tienlaitaan.

"Sulla taisi olla vähän kiire?"
"Ai, niinkö?"
"Tuutko tonne autoon kohta juttelemaan?"

Kahdeksankybän alueella satanen ja sumuvalojen virheellinen käyttö (?!!), molemmista rikesakko, eli 100 euroa Hämeenlinnan Oikeusrekisterikeskukselle, kiitooos. No, itepähän tuli kaahattua, mutta sumarihomma lähinnä sylettää, koska noin turhalta kuulostava juttu lisäsi sen toiset viisikymppiä ylinopeusrikkeen päälle. Muutenkin yli neljä vuotta ajokortin omistaneena ensimmäinen virkavallan pysäytys ja vielä sakot.

Mut joo, viikonloppu oli todella mukava ja jäi sitä rahaakin vielä Thaimaan säästötilille sakoista huolimatta ihan mukavasti. Reissua varten hoidettavia asioita on täsmälleen sama määrä auki kuin viime postauksen aikaan, eli mitään en ole vielä onnistunut saamaan hoidettua. Laskurissa kympit paukkuu, mutta onhan tässä vielä päiviä jäljellä... kai?

Luntakin sataa jo, jipii.

PS. Tänään oli surullinen päivä. Osanotot Jokelan koulun tapahtumista. Ei voi käsittää.

Tehtyä ja ja vielä tekemätöntä - valmistautuminen

Kuten jo aikaisemmassa postissa mainitsin, lentoliput ovat tosiaan tilattu ja maksettu kuukausi sitten. Hintaa tiketeille kertyi vajaat 900 EUR, koska en jaksanut kytätä tarjousten perässä, vaan ideana oli saada johonkin kohtaa tammikuuta halvin mahdollinen lento. Harmikseni joulu-maaliskuu on kovinta sesonkiaikaa Thaikuissa, joten tonni oli suht realistinen summa, minkä olin valmis maksamaan lipuista. Jäipä kuitenkin sen alle, heh.

Tonni kuitenkin ylittyy lippujen kanssa ihan reilusti ennen matkaa, koska ostoslistalla ovat vielä ainakin rinkka ja uusi digikamera. Vanhaan Fazerin sponssibägiin en välttämättä uskalla pakata maallista omaisuuttani maapallon toiselle puolelle kuljetettavaksi, niin uskollisena kuin kyseinen veska onkin toiminut lukuisilla festari- ja rötväysreissuilla. Kamera taasen laukesi viime keväänä, enkä ole uutta jaksanut poistaa.

Matkakaverikin löytyi internetin välityksellä. Näköjään aika moni on paukkimassa mestoille samoilla päivämäärillä. Parin foorumeille heitettämäni hakuviestin jälkeen sähköpostiini tuuttaili harva se päivä ilmoituksia matkaseurasta. Tosi mahtavaa, että mukaan lähtee joku, koska kun palloillaan turistina ekaa kertaa maapallon toisella puolella, on hauskempaa kokea se jonkun toisen yhtä kokeneen kanssa.

Rahaa on säästössä tällä hetkellä liian vähän. Kuitenki kalkulaatioineni mukaan joulukuun lomarahojen ja jokavuotisten, ah, niin ihanien valtion palautusten jälkeen säästötilillä pitäisi pullotella tarpeellinen määrä valuuttaa. Suunnitelmissa on myös ottaa Visa pahan päivän varalle, mutta kattoo nyt vielä.

Näiden lisäksi vielä matkavakuutus, Lonely Planetin tiivistä syynäystä ja inhoittavaa odottamista!

PS: Lisäsin päivälaskurin pahentamaan odottavan aikaa...

Taustaa blogille

Idea Thaimaan matkasta heräsi muistaakseni ensimmäistä kertaa kevättalvella 2007. Aikaisemmin olin mehustellut reilut vuoden päivät ajatuksella lentää jenkkeihin, missä oli tarkoitus ajella autolla loputtomia highwaypätkiä aavikko ympärilläni sekä katsastaa suurimmat ja kuuluisimmat mestat.

No, meni kuukausia, joiden aikana jenkki-innostus ja melkein koko ajatus minkäänlaisesta reissusta hiipui. Saatuani kuitenkin negatiivisen vastauksen parista ammattikorkeakoulusta kesällä 2007 olin jälleen mietteliäänä lähitulevaisuuden suhteen.
Duunia jatkuisi pisimmillään noin marraskuun loppuun asti, jonka jälkeen työttömyystuella kärvistely talvisessa Suomessa oli suorastaan masentava ajatus. Oman alan koulutuspaikkojakaan ei syksyn hauissa näkynyt, joten opiskeluaikeetkin siirtyivät ensi vuoden puolelle. Lähtö pidemmälle reissulle lähtemisestä tuntui siis enemmän kuin oikealta vaihtoehdolta. Niimpä 12. syyskuuta tein lopullisen päätöksen ja soitin Kilroy Travelsille tilatakseni menopaluun Bangkokiin tammi-helmikuulle. Olen aika varma että kyseinen päätös oli yksi elämäni fiksuimmista.

Matkustelu ja muu maailma on kiinnostanut aina. Ajatus viettää yhdessä maassa tai edes maanosassa koko pieni elämänsä on alkanut tuntumaan sulalta hulluudelta. Aikaisemmin Euroopan turistimestat läpikäyneenä reppumatkailu alkoi kiinnostaa suuresti ja aikani selattuani foorumeita ja kymmeniä matkablogeja Thaimaa vaikutti sopivalta kohteelta: Helppo aloittaa budjettireissaus, löytyy samanhenkistä matkaajaa, mutta myös hiljaisempaa seutua ja muutenkin mukavan lämmintä verrattuna tammikuiseen, pakkasen syleilemään Suomeen.

Mitäpä siis jos reissu onkin täysi katastrofi? Tai reppumatkailu onkin kaikesta hehkutuksesta huolimatta vastenmielinen ja rasittava kokemus, enkä pidä siitä tippaakaan? Mahdollista kyllä. Mutta jos en lähde nyt, en saa sitä ikinä selville.

Ja siitä juuri on kysymys. Tälle kaikelle TÄYTYY löytyä vaihtoehto.